Kalatie

kalaporras

Halistenkosken kalaporras valmistui vuonna 1995. Sen tarkoitus on turvata Aurajokeen nousevien lohikalojen, merilohen, meritaimenen, kirjolohen ja siian, pääsy Halistenkosken padon yläpuolisiin vesiin. Tämä lisää yläpuolisten vesien virkistyskäyttöarvoa, kun siiman päähän on mahdollista saada monikiloinen lohi tai taimen. Padon yläpuolella Liedon Nautelankoskessa tapahtuu lisäksi jonkin verran meritaimenen luontaista lisääntymistä, vaikka Aurajoen lohikalakannat ovatkin vielä täysin istutusten varassa. Tulevaisuuden visio tietysti on, että mahdollisimman suuri osa jokeen nousevista kaloista olisi myös syntynyt Aurajoessa.

Kalatiet jaotellaan yleensä pystyrakokalaportaisiin sekä allas- ja Denil-tyyppisiin kalaportaisiin. Näiden lisäksi on erilaisia sulku- ja hissisovelluksia. Jotkin kalatiet on rakennettu yhdistelemällä eri kalaporrastyyppejä, kuten esim. Halistenkosken kalatie, joka on allastyyppisen ja pystyrakokalaportaan yhdistelmä. Kalateiksi lasketaan myös luonnonkivistä ja pohjan muotoja muuttamalla rakennetut kalojen nousuväylät, jotka mahdollistavat kalojen pääsyn nousuesteen yläpuolisiin vesiin.

Halistenkosken kalaporras muodostuu 22 betonialtaasta joiden pohjan pinta-ala on 3*3,6 m. Altaiden putousero on keskimäärin 25 cm ja putouskorkeutta koko matkalle muodostuu 5,5 m. Altaissa on 30 cm levyiset pystyraot, jotka eivät kuitenkaan ulotu altaiden pohjaan asti vaan pystyraon alapuolelle jää noin 25 cm korkea kynnys. Altaiden pohja on peitetty karkealla soralla ja vesisyvyys on keskimäärin 1,5 m. Rakennusvaiheessa kalaportaan kohdalta paljastui muinaisen myllyn osia ja rakenteita. Tästä syystä museoviraston päätöksellä kalaportaan linjausta jouduttiin jonkin verran muuttamaan.

Kalaportaan ylimmässä altaassa on kalojen kiinniottolaite, joka mahdollistaa nousevien kalojen lajiston, lukumäärän ja painon tarkan seuraamisen. Kiinniottolaite koostuu nosturista ja altaan pohjalla olevasta nousevasta verkkohäkistä, jossa on noin 50 cm reunat. Häkki on valmistettu ruostumattomasta teräsverkosta, jonka silmäkoko pohjassa on 10 * 10 mm.

Kalaportaaseen nousevien kalojen määrä riippuu suuresti Aurajoen veden virtausmääristä. Esimerkiksi runsasvetisenä vuonna 2004 kalaportaan kautta nousi merilohia, -taimenia ja kirjolohia yhteensä 324 kappaletta, kun taas kuivana vuonna 2003 mainittuja kaloja nousi vain kolmisenkymmentä. Huippuvuosi portaan historiassa ajoittuu vuoteen 1998, jolloin lohikaloja nousi portaan kautta noin 370 kappaletta.

Kalaporras on vuosittain avattu keväällä huhtikuussa ja ensimmäiset siihen nousseet kalat ovat yleensä olleet kirjolohia. Meritaimenten nousu alkaa kun vesi on lämmennyt noin 10 asteeseen ja jatkuu vesitilanteesta riippuen syksyyn saakka. Merilohien nousu ajoittuu syksyyn lähinnä elo-lokakuuhun.

Lohikalojen lisäksi kalaportaasta on tavattu myös monia muita kalalajeja. Runsaslukuisimpia ovat olleet särkikalat särki, vimpa ja lahna. Ne eivät kuitenkaan kestä kovia virtauksia joten niitä nousee kalaportaaseen vain miedompien virtausten aikaan. Ankeriaita kalaportaasta tavataan silloin tällöin. Aurajokeen nousee loppusyksyllä merestä siikaa, mutta ne jäävät pyörimään Halistenkosken alapuolelle eivätkä siksi nouse kalaportaaseen. Aurajokeen nousee jonkin verran myös nahkiaisia, mutta niille kalaportaan virtaus on ilmeisesti liian kova eikä niitäkään ole portaasta tavattu.